keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Suur-Suomi oikeutettu tavoitteemme - Onhan Suur-Venäjällä imperialisminsa jäljiltä varaa antaa korkojen kera ryöstösaaliitaan takaisin

Suur-Suomi oikeutettu tavoitteemme - Onhan Suur-Venäjällä imperialisminsa jäljiltä varaa antaa korkojen kera ryöstösaaliitaan takaisin

http://kavkaz.fi/ru


Suur-Suomi r.y:n pj. Seppo Lehto

Paluu blogin alkuun

http://suur-suomi-oikeutettu-tavoite.blogspot.com/


----------------------------------------------------------------------

perjantai 11. kesäkuuta 1999

Neuvostopartisaanien sodanaikaisten rikosten selvittäminen poliisille "Suomen lainsäädännön mukaan teot tulisi arvioida epäiltyinä murhina". Tutkintapyynnön teki Suur-Suomi ry:n puheenjohtaja Seppo Lehto

Neuvostopartisaanien sodanaikaisten rikosten selvittäminen poliisille
"Suomen lainsäädännön mukaan teot tulisi arvioida epäiltyinä murhina"

HARRI NYKÄNEN
Julkaistu: 11.6.1999
Valtakunnansyyttäjänvirasto on siirtänyt neuvostopartisaanien Suomessa tekemiä sodanaikaisia rikoksia koskevan kantelun suoraan sisäministeri Kari Häkämiehelle . Valtakunnansyyttäjä huomauttaa, että esitutkinnan aloittamisesta huolehtiminen kuuluu pääsääntöisesti poliisille.

Häkämiehen mukaan poliisiviranomaisella ei ole oikeutta olla käynnistämättä tutkintaa asiassa. Häkämiehen mukaan keskeistä on se, onko Venäjän viranomaisilla tahtoa asioiden selvittämiseen.

Valtakunnansyyttäjänvirasto sai asiaan liittyvän tutkintapyynnön jo viime syksynä. Tuolloin aihetta käsiteltiin mm. televisiodokumentissa. Lisäksi aiheesta on kirjoitettu ainakin kaksi kirjaa. Tutkintapyynnön teki Suur-Suomi ry:n puheenjohtaja Seppo Lehto .

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen mukaan valtakunnansyyttäjänvirastossa on pyritty kartoittamaan asiaan soveltuvaa lainsäädäntöä.

"Näyttäisi siltä, että teot tulisi Suomen lainsäädännön mukaan arvioida epäiltyinä murhina." Lisäksi todetaan, että tekoihin näyttäisi soveltuvan Haagissa 1907 solmitun maasodan lakeja ja tapoja koskeva ohjesääntö.

Valtakunnansyyttäjä huomauttaa, ettei Suomen ja Venäjän välillä ole kahdenkeskistä rikoksentekijän luovuttamissopimusta.

"Rikoksesta epäillyn luovuttaminen Venäjältä Suomeen määräytyy Venäjän lainsäädännön perusteella." YHTEISTYÖSOPIMUKSIA

on olemassa Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä on sopimuksia, jotka mahdollistavat virka-avun antamisen.

Valtakunnansyyttäjänviraston selvityksen mukaan Venäjällä tuomioistuin päättää, katsotaanko rikos, josta voi seurata elinkautinen vankeusrangaistus, vanhentuneeksi, jos tekohetkestä on kulunut yli 15 vuotta.

Valtakunnansyyttäjä toteaa, että virastoon saapuu usein pyyntöjä tutkinnan aloittamiseksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että esitutkinnan aloittamisesta päättäminen kuuluu pääsääntöisesti poliisille, eikä säännöstä ole nytkään syytä poiketa.

Valtakunnansyyttäjä siirtääkin sisäministerin välityksellä poliisin harkittavaksi ovatko asiassa täyttyneet esitutkinnan edellytykset.

Sisäministeri Kari Häkämies kertoo, että asia otetaan esiin ensi viikon alussa kokoontuvassa "turvapuolen johtoryhmässä." Siihen kuuluu ministeriön lisäksi edustajia muun muassa krp:stä ja suposta.

Häkämiehen mukaan poliisilla ei ole oikeutta olla tutkimatta epäiltyä henkirikosta. Se, että henkirikos on tapahtunut sodan olosuhteissa, ei poista tekoa.

Lisärealiteetteina Häkämies pitää, että teoista on kauan ja tekijät ovat Venäjällä sankareina.

Häkämies arvelee, että asiassa määrätään tutkinnanjohtaja, joka selvittelee käytännön etenemismahdollisuuksia.

PARTISAANEISTA MYÖS

tieteellinen tutkimus Neuvostopartisaanien toimintaa Suomessa 1941-44 tutkitaan myös Suomen Historiallisen seuran aloitteesta. Tutkimus on lajissaan ensimmäinen ja opetusministeriö tukee sitä. Tutkimus pyritään saamaan valmiiksi jo jatkosodan alkamisen vuosipäiväksi 2001.

Suomalais-venäläinen selvitys olisi osa jatkosodan poliittista historiaa täydentävää tutkimusta. Puutteita on erityisesti Venäjältä saatavista tiedoista. Tietoja hankitaan esimerkiksi Petroskoin arkistoista. Partisaanien esikunnan paperit ovat jo tutkijoiden käytössä ja niistä selviää rintamatason toiminta. Ylimmän johdon toimia on vaikeampi päästä tutkimaan.


-----------------------
http://suur-suomi-oikeutettu-tavoite.blogspot.fi/
----------------------------------

perjantai 15. tammikuuta 1999

Helsingin Sanomat muuttaneet alkuperäisiä julkaisutekstejään. Ko aiheesta tuli tv-uutisissakin ja mainittiin Suur-Suomi ry:n tekemä kanne neuvostopartisaanien luovuttamiseksi Suomeen syytteeseen ja tuomittaviksi

"Venäjän veteraanit kirjelmöivät partisaani- keskustelusta"
-----------------------
Oikaisu:
Helsingin Sanomat muuttaneet alkuperäisiä julkaisutekstejään. Ko aiheesta tuli tv-uutisissakin ja mainittiin Suur-Suomi ry:n tekemä kanne neuvostopartisaanien luovuttamiseksi Suomeen syytteeseen ja tuomittaviksi
-------------------------

Julkaistu: 15.1.1999 HS:ssa

PIETARI-Keskustelu neuvostopartisaanien sodanaikaisia surmatöistä on sydämistyttänyt Venäjän Karjalan veteraanijärjestöjä. Kaksi järjestöä perää Suomen virallista kantaa partisaanikysymykseen presidentti Martti Ahtisaarelle ja pääministeri Paavo Lipposelle osoitetussa kirjeessä, joka jätettiin Petroskoin konsulipisteeseen torstaina.

Suomalaistietojen mukaan partisaanit surmasivat sodan aikana parisataa siviiliä, joukossa lapsia.

Karjalan veteraanijärjestöjen kirjeessä kummastellaan ulkoministeri Tarja Halosen lausuntoa, että "neuvostopartisaanien tekemät sodanaikaiset siviilisurmat pitää selvittää rikoslain henkirikospykälien mukaan". Lisäksi vaaditaan selvitystä siitä, onko tämä Suomen virallinen kanta vai Halosen yksityisajattelua.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet Petroskoin Sodan ja työn veteraanien kaupunkineuvosto, joka toimii 165 veteraaniyhdistyksen kattojärjestönä sekä Entisten keskitysleirivankien yhdistys.

Veteraanien kattojärjestön sihteerin Nikolai Fenogenovin mukaan ajatus kirjeestä syntyi, kun Karjalan viestimet siteerasivat suomalaislehtien kirjoittelua.

Veteraanien mukaan Suomen lehdistön "korkean tahon turvin" harjoittama mustamaalaus loukkaa heidän kunniaansa ja vahingoittaa maiden suhteita.

Lähteet: Ko päivän tv-uutiset ymv paperimediat

----------------------

--------------------------------

torstai 8. lokakuuta 1998

Neuvostopartisaanien sotarikoksista tutkintapyyntö Suur-Suomi r.y:ltä. Tutkija: Asian eteneminen edellyttäisi poliittista tukea

Neuvostopartisaanien sotarikoksista tutkintapyyntö
Tutkija: Asian eteneminen edellyttäisi poliittista tukea


HARRI NYKÄNEN
Julkaistu: 9.10.1998

Valtakunnansyyttäjävirasto joutuu päättämään, voidaanko neuvostopartisaanit saada yhä vastuuseen siviilien surmaamisesta Suomen itärajalla sotien aikana. Tampereella toimiva Suur-Suomi-yhdistys on tehnyt asiassa tutkintapyynnön.

Tutkintapyyntö perustuu julkisuudessa olleisiin tietoihin partisaanien suomalaissiviileihin kohdistamista julmuuksista ja niihin syyllistyneistä. Osa tekijöistä on yhä hengissä ja myös nimeltä tiedossa.

Suur-Suomi viittaa tutkimuspyynnössään TV 2:ssa esitettyyn dokumenttiin "Silminnäkijä" ja lehdissä olleisiin artikkeleihin.

Toimittaja Risto Arkimiehen dokumenttielokuvan mukaan partisaanit surmasivat rajan pinnassa noin 200 siviiliä, joukossa naisia ja lapsia. Joissakin tapauksissa surmattiin koko kylän väki.

Suomi varautui partisaanien saattamiseen vastuuseen heti sotien jälkeen, mutta asiasta luovuttiin lähinnä poliittista syistä. Partisaanien tekemistä joukkosurmista tehtiin "rikospaikkatutkinta" sen aikaisin menetelmin ja aineisto on yhä käytettävissä. Kansainvälisen oikeuden assistentin Kari Takamaan mukaan partisaanien tekemistä sotarikoksista on täysi varmuus.

Syyllisten saattaminen vastuuseen ei silti ole helppoa tai yksinkertaista.

Takamaa on toiminut kolme vuotta Haagissa, missä hän oli oikeusavustajana Iranin ja USA:n välitystuomioistuimessa.

Valtionsyyttäjä Crister Lundströmin mukaan Suur-Suomi ry:n tutkimuspyynnössä liikutaan aika yleisellä tasolla. "Meidän pitää selvittää, onko saatavissa sellaisia todisteita, jotka olisivat mahdollisessa oikeudenkäynnissä riittäviä." NÄYTÖN SAANTI

vaikein kysymys "Kun rikos on tapahtunut hyvin pitkän aikaa sitten, on aina hankala löytää riittäviä todisteita siitä, että juuri tietty henkilöä on suorittanut tietyn rikoksen." Lundströmin mukaan myös teon aikaiset säännökset on selvitettävä. "Rikosoikeus ei ole taannehtivaa lainsäädäntöä." Käytännössä valtakunnansyyttäjä ratkaisee ylittyykö tutkintakynnys, onko edellytyksiä edes löytää todisteita rikoksesta.

Lundströn muistuttaa, että sotarikoksista epäiltyjen saaminen Suomeen olisi oma ongelmansa.

Lundström ei ole vielä nähnyt tapahtumista kertovaa dokumenttielokuvaa, mutta aikoo tutustua siihen. Samoin muuhun aiheeseen liittyvään aineistoon.

"Me joudumme erikseen miettimään, onko valtakunnansyyttäjänvirasto oikea paikka asian käsittelylle." SOTARIKOKSISTA

ei epäselvyyttä Kansainvälisen oikeuden assistentti Kari Takamaa kertoo, että Suomi varautui mahdollisiin tuleviin sotarikosoikeudenkäynteihin tutkimalla partisaanien surmatyöt sodanaikaisin menetelmin. "Puolustusvoimien kuva-arkistosta ja muualta löytyy yllin kyllin aineistoa todisteeksi." Takamaa uskoo, että myös partisaanien tekemät raportit tapahtumista on mahdollista saada Venäjältä. Sodan jälkeen kyse ei ollutkaan näytöstä.

"Vaikka irtauduimme sodasta ja meillä oli oma sotakin Saksaa vastaan, niin meitä kohdeltiin samalla tavalla kuin muitakin hävinneitä valtioita. Tämän takia ei ollut sellaista poliittista tilannetta, että asia olisi voitu ottaa esille." Takamaan mukaan politiikka vaikuttaa tällaisessä asiassa edelleen, vaikkakin vähemmän kuin ennen.

"Jotta asian käsittely voisi edetä, pitäisi asia nostaa ensiksi esille poliittisella taholla," Takamäki sanoo. "Suomen valtion ja Venäjän pitäisi neuvotella jonkinlainen yhteisymmärrys." Takamaa muistuttaa, että on eri asia tietää mitä on tapahtunut ja näyttää se oikeudellisesti toteen. Tiettyjen henkilöiden saaminen vastuuseen on Takamaan mukaan vaikeata joskaan ei mahdotonta. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä sellaista vaihtoehtoa, jossa asiasta neuvotellaan valtioiden välillä ja todetaan, että näin tapahtui ja että teot olivat oikeuden vastaisia. "Itänaapuri voisi maksaa tietyn könttäsumman korvauksina, joka jaettaisiin uhrien omaisille."

---------------

http://suur-suomi-oikeutettu-tavoite.blogspot.fi/

-----------------------

perjantai 28. tammikuuta 1994

Suur-Suomi r.y:n HS:ssa julkaistu mielipide 1994 vuodelta

Suur-Suomi r.y:n HS:ssa julkaistu mielipide 1994 vuodelta
--------------------
Julkaistu HS:ssa 28.1.1994

Suur-Suomi r.y:n toiminta on rauhanomaista vaikuttamista, ei puoluesidonnaista herjojen heittoa.

Suur-Suomi-yhdistyksen nimi symboloi kokonaisnäkemystä suomalaisuuden eri ulottuvuuksiin Finnskogenista Itä-Karjalaan. Suur-Suomi r.y. on toiminut aktiivisesti hakien koko ajan eri mahdollisuuksia julkisuuden saamiseksi erityisesti 1920 Tarton rauhan rajojemme miehityksen lopettamiseksi.

Tavoitteissa on nähdäksemme onnistuttu kiitettävästi. Tynkä-Suomemme eri tiedotusvälineet ovat tuoneet 1947 Pariisin pakkorauhansopimuksen artiklat esiin, samoin kuin kyseisen tilanteen taustoja.

Suur-Suomi r.y. on tämän vuoden puolella ainoana suomalaisena tahona "piirtänyt" 1939-rajat palautettavaksi Euronewskanavaa myöden. Kiitos miehitysvaltion edustaja Juri Derjabinille, joka nootillaan (HS 15. 1.) mahdollisti oikeutettujen vaateidemme julkisuuden.

Suur-Suomi r.y. on tiedottava järjestö, jonka tavoitteet ovat erittäin rauhanomaiset: Suomenkielen virallistaminen Ruotsiin ja uudelleenvirallistaminen Itä-Karjalaan vuoden 1956 jälkeen, sekä 1939-rajojen palautusneuvottelujen käynnistämiseen vaikuttaminen.

Suur-Suomi r.y. ei pyri päämääräänsä sotaa lietsomalla, vaan pyrkimällä estämään mahdolliset tulevat konfliktit, joita saattaa syntyä, mikäli miehitettyjä alueitamme ei palauteta.

Paras keino konfliktien estämiseen on 50 vuotta miehitettyinä olleiden alueidemme palauttaminen tynkä-Suomemme yhteyteen. Tällöin olisimme jälleen kokonainen Suomi ja sitä kautta olisimme jälleen ehyempi ja myös henkisesti "Suurempi" Suomi. Suuremman Suomen tavoitteita palvelee myös suomalaisugrien laajempi rauhanomainen yhteistyö.

Suurin ulkosuomalaisten etninen ryhmä on Ruotsissa, joille pitää saada samat oikeudet kuin suomenruotsalaisille.

50 vuotta jatkunut historiallinen "ryssänpelkoinen" henkinen miehityksemme ei asiaamme ole auttanut. Nyt ei päästä eteenpäin perinteisillä liturgioilla ja kädenpuristuksilla. Nyt tarvitaan suurempaa suomalaista sanan miekan hiontaa ja survaisuja sinne missä se tuntuu.

Tätä kautta myös Kansalaisvaltuuskunnan ja keräämämme adressin tavoitteet toteutuvat, kun julkisuuteen tulee yhä laajemmin myös kokonaisnäkemystä 1939-rajojemme miehityksen lopettamiseksi.

SEPPO LEHTO Suur-Suomi r.y:n puheenjohtaja hum. kand.

Tampere

-------
-----------------------

-----------------------------------------------------------------------