Neuvostopartisaanien sodanaikaisten rikosten selvittäminen poliisille "Suomen lainsäädännön mukaan teot tulisi arvioida epäiltyinä murhina". Tutkintapyynnön teki Suur-Suomi ry:n puheenjohtaja Seppo Lehto

Neuvostopartisaanien sodanaikaisten rikosten selvittäminen poliisille
"Suomen lainsäädännön mukaan teot tulisi arvioida epäiltyinä murhina"

HARRI NYKÄNEN
Julkaistu: 11.6.1999
Valtakunnansyyttäjänvirasto on siirtänyt neuvostopartisaanien Suomessa tekemiä sodanaikaisia rikoksia koskevan kantelun suoraan sisäministeri Kari Häkämiehelle . Valtakunnansyyttäjä huomauttaa, että esitutkinnan aloittamisesta huolehtiminen kuuluu pääsääntöisesti poliisille.

Häkämiehen mukaan poliisiviranomaisella ei ole oikeutta olla käynnistämättä tutkintaa asiassa. Häkämiehen mukaan keskeistä on se, onko Venäjän viranomaisilla tahtoa asioiden selvittämiseen.

Valtakunnansyyttäjänvirasto sai asiaan liittyvän tutkintapyynnön jo viime syksynä. Tuolloin aihetta käsiteltiin mm. televisiodokumentissa. Lisäksi aiheesta on kirjoitettu ainakin kaksi kirjaa. Tutkintapyynnön teki Suur-Suomi ry:n puheenjohtaja Seppo Lehto .

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen mukaan valtakunnansyyttäjänvirastossa on pyritty kartoittamaan asiaan soveltuvaa lainsäädäntöä.

"Näyttäisi siltä, että teot tulisi Suomen lainsäädännön mukaan arvioida epäiltyinä murhina." Lisäksi todetaan, että tekoihin näyttäisi soveltuvan Haagissa 1907 solmitun maasodan lakeja ja tapoja koskeva ohjesääntö.

Valtakunnansyyttäjä huomauttaa, ettei Suomen ja Venäjän välillä ole kahdenkeskistä rikoksentekijän luovuttamissopimusta.

"Rikoksesta epäillyn luovuttaminen Venäjältä Suomeen määräytyy Venäjän lainsäädännön perusteella." YHTEISTYÖSOPIMUKSIA

on olemassa Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä on sopimuksia, jotka mahdollistavat virka-avun antamisen.

Valtakunnansyyttäjänviraston selvityksen mukaan Venäjällä tuomioistuin päättää, katsotaanko rikos, josta voi seurata elinkautinen vankeusrangaistus, vanhentuneeksi, jos tekohetkestä on kulunut yli 15 vuotta.

Valtakunnansyyttäjä toteaa, että virastoon saapuu usein pyyntöjä tutkinnan aloittamiseksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että esitutkinnan aloittamisesta päättäminen kuuluu pääsääntöisesti poliisille, eikä säännöstä ole nytkään syytä poiketa.

Valtakunnansyyttäjä siirtääkin sisäministerin välityksellä poliisin harkittavaksi ovatko asiassa täyttyneet esitutkinnan edellytykset.

Sisäministeri Kari Häkämies kertoo, että asia otetaan esiin ensi viikon alussa kokoontuvassa "turvapuolen johtoryhmässä." Siihen kuuluu ministeriön lisäksi edustajia muun muassa krp:stä ja suposta.

Häkämiehen mukaan poliisilla ei ole oikeutta olla tutkimatta epäiltyä henkirikosta. Se, että henkirikos on tapahtunut sodan olosuhteissa, ei poista tekoa.

Lisärealiteetteina Häkämies pitää, että teoista on kauan ja tekijät ovat Venäjällä sankareina.

Häkämies arvelee, että asiassa määrätään tutkinnanjohtaja, joka selvittelee käytännön etenemismahdollisuuksia.

PARTISAANEISTA MYÖS

tieteellinen tutkimus Neuvostopartisaanien toimintaa Suomessa 1941-44 tutkitaan myös Suomen Historiallisen seuran aloitteesta. Tutkimus on lajissaan ensimmäinen ja opetusministeriö tukee sitä. Tutkimus pyritään saamaan valmiiksi jo jatkosodan alkamisen vuosipäiväksi 2001.

Suomalais-venäläinen selvitys olisi osa jatkosodan poliittista historiaa täydentävää tutkimusta. Puutteita on erityisesti Venäjältä saatavista tiedoista. Tietoja hankitaan esimerkiksi Petroskoin arkistoista. Partisaanien esikunnan paperit ovat jo tutkijoiden käytössä ja niistä selviää rintamatason toiminta. Ylimmän johdon toimia on vaikeampi päästä tutkimaan.


-----------------------
http://suur-suomi-oikeutettu-tavoite.blogspot.fi/
----------------------------------